Onko Itävalta valmis?

Onko Itävalta valmis?

"Itävalta ei ole täysin rakennettu. Jokainen, joka ottaa tämän näkemyksen, elää kaukana todellisuudesta." Kivikeramiikkayhdistyksen toimitusjohtajan Andreas Pfeilerin lausunto on varsin provosoiva - ja varsin tarkoituksella valittu. Se on vastaus vaatimukseen vähentää maankäyttöä rajusti. Erityisesti: päivittäisen maankäytön vähentämiseksi 11 hehtaarista 2,5 hehtaariin. Sen perusti viimeksi ympäristöjärjestö WWF.

Vaatimus täytetty osittain

Maaperän kulutuksella tai maankäytöllä tarkoitetaan maaperän sulkemista rakennuksilla, kuten rakennuksilla tai teillä, jotta sade ei enää pääse tunkeutumaan siihen. Julkisesti saatavilla olevien lukujen mukaan maan pinta-alasta sinetöitiin vuonna 2024 lähes tasan 3,7 prosenttia. Ympäristöjärjestöjen vaatimuksessa on typeryyttä, että se on jo osittain täytetty.

Tämän huomauttaa asiaa intensiivisesti käsittelevä markkinatutkija Andreas Kreutzer. Vuonna 2024 maankäyttö laski toista vuotta peräkkäin - 15,5 prosenttia. Päivittäinen maankäyttö vuonna 2024 ei siis ollut 11, vaan 6,75 hehtaaria. Kreutzer selittää laskun kahdella tekijällä: toisaalta se johtui heikosta rakennussektorista - eikä siksi kestävästä. Toisaalta osavaltioiden ja kuntien helmikuussa 2024 hyväksymä "Soil Strategy Austria" on saattanut myös vaimentaa.

Trade association representative Pfeiler sees his opinion confirmed by the facts. Mutta hän ymmärtää erilaiset intressit: "Olemme jännitteen alueella, joka on punnittava huolellisesti: On oikeutettu intressi käyttää niukkoja maa-alueita säästeliäästi. Toisaalta väestö kasvaa ja sen myötä asuintilan ja infrastruktuurin tarve", Pfeiler sanoo. "Otan vain esimerkin energiasiirtymästä: tuuliturbiiniin tarvitaan sisääntulotie ja perustus. Se ei toimi ilman rakennustöitä." Mutta Pfeiler jatkaa: "Meidän on edettävä älykkäämmin ja löydettävä tasapaino eri intressien välillä joustavilla ratkaisuilla. Jäykkä tavoite, kuten 2,5 hehtaarin tavoite, ei vie meitä mihinkään."

Rakennusmateriaaliteollisuus julkaisi kesällä kannanoton ”Itävalta ei ole valmis!” esitetään, jossa se "näyttää näkökulmia kestävään tulevaisuuteen sekä rakentamisen että maankäytön kannalta". Tästä kannanotosta keskusteltiin äskettäin huippuluokan asiantuntijaryhmän kanssa Wienissä. Tapahtuman ilmeinen ja luultavasti retorinen otsikko: "Onko Itävalta valmis?"

Pfeiler teki rakennusmateriaaliteollisuuden kannan selväksi: "Itävallan rakennusmateriaaliteollisuus näkee olevansa vastuussa täällä ja etsii vuoropuhelua sidosryhmien kanssa löytääkseen yhdessä toteuttamiskelpoisia ratkaisuja siitä, miten maankäyttö voi toimia kestävästi." Tarvittavan tasapainon löytämiseksi yksilöllisten etujen välillä tarvitaan "strategista maanhoitoa, jolla on selkeät tavoitteet", selitti Wienin teknillisen yliopiston maaperäpolitiikan ja maaperän hoidon tutkimusosaston johtaja Arthur Kanonier. Alueesta on jo käytössä noin 6 000 km², josta noin puolet on rakennusmaata ja neljännes on vielä rakentamaton. Väestönkasvun myötä myös paine käytettävissä olevaan tilaan kasvaa. "Päiväjärjestys ei ole hajaantuminen, vaan jo kehitettyjen alueiden tiivistäminen", Kanonier sanoi.

Tiivistys voi edistää merkittävästi maaperän taloudellista käyttöä. Arkkitehti Armin Mohsen Daneshgar kertoi kerrosten lisäämisestä olemassa oleviin rakennuksiin: "Wienin katot tarjoavat noin kolme miljoonaa neliömetriä tilaa 200 000 asunnolle." Vähintään yksi kerros voidaan rakentaa, mutta yleensä useita, ilman, että se vaikuttaa alempien kerrosten asumislaatuun. Muita myönteisiä vaikutuksia: kattopuutarhat vihreinä keitaina ja jopa 80 prosentin energiansäästö, jos myös olemassa olevaa rakennusta kunnostetaan osana laajennusta.

Pfeiler pitää myös tiivistämistä keskeisenä vipuna. Hän pohtii myös jo varatun rakennusmaan käyttöä: "Miksi sinetöidä uusia alueita, kun yli 67 000 hehtaaria on varattu rakennusmaaksi, mutta niitä ei käytetä?" Näiden alueiden mobilisointi on yksi tärkeimmistä tehtävistä. Tämä sisälsi rakennusrakoja kaupungin sisällä, olemassa olevien kattotilojen laajentamista ja olemassa olevien rakennusten tiivistymistä.

"Tietenkin olemme kiinnostuneita rakentamisen tapahtumisesta. Haluamme kuitenkin toimia vastuullisesti ja olemme siihen sitoutuneet", selittää Roland Hebbel Teollisuusrakennustuotevalmistajien keskusliitosta. Hänelle se tarkoittaa: uutta rakennusta, kyllä, mutta kestävää. Myös liittovaltion rakennusinsinöörikamarin puheenjohtaja Daniel Fügenschuh vaati suunnanmuutosta: "Käytämme joka vuosi Eisenstadtin kokoista aluetta. Tämä lisää tulvien, lämpösaarten ja muiden katastrofien riskiä." Hänen ratkaisunsa: hyödyntää paremmin olemassa olevia rakennuksia ja kaupunkikeskuksia. Peruskorjaukset, hylättyjen alueiden mobilisointi ja vanhojen liikealueiden muuttaminen voisivat merkittävästi edistää uuden asuintilan luomista ilman lisämaata.

Itävallan maastrategian tavoitteena on vähentää merkittävästi maankäyttöä vuoteen 2030 mennessä. Nykyisessä hallitusohjelmassa määritellään erilaisia ​​lähtökohtia rakentamiselle ilman maaperää, kuten maan kierrätyksen priorisoiminen kunnostamisen sijaan ja korjausrakentaminen uudisrakentamisen sijaan. Katsotaan nyt mitä tämä käytännössä tarkoittaa.

"Näemme saavamme vahvistuksen ponnisteluissamme viime vuosina", sanoo yhdistyksen toimitusjohtaja Pfeiler. Ammattiyhdistys on ajanut vuosia esimerkiksi tiheän rakentamisen kaltaisia ​​toimia, "koska tämä säästää myös energiaa". Lisäksi mineraalirakennusmateriaalit ovat kestäviä, pyöreitä ja monikäyttöisiä ja mahdollistavat rakentamisen suuremmille korkeuksille ja tiheydeltään. Rakennustuotteiden valmistajan edustaja Hebbel: "Tällä tavalla rakennusmaata voidaan mobilisoida ja maankäyttöä minimoida."

Faktaa maankäytöstä Itävallassa

• Bereits genutzt: 5.902 km² (7 Prozent der Staatsfläche)
• Davon versiegelt: 52,5 Prozent (3,7 Prozent der Staatsfläche)
• Flächenneuinanspruchnahme 2024: 24,7 km² (minus 15,5 Prozent zum Vorjahr)
• Täglicher Durchschnitt 2024: 6,75 Hektar
• Gewidmetes, unbebautes Bauland: rund 67.000 Hektar
• Wohnbedarf Wien: rund 15.000 neue Wohnungen pro Jahr
• Potenzial Wiens Dachflächen: 200.000 Wohnungen