AI: tiesi miten eikä koskaan

AI: tiesi miten eikä koskaan

"Tutkimus ei tarjoa meille abstrakteja fantasioita, vaan konkreettisia lähestymistapoja jokapäiväiseen työmaaelämään." Kyseinen tutkimus, sisältäen käytännön vinkkejä sisältävä opas, josta Anton Rieder täällä puhuu, lupasi jännittävää luettavaa. Sen otsikko: "Tekoälyn soveltaminen rakennusteollisuudessa." Tirolilainen rakennusurakoitsija ja apulaisliittovaltion kiltamestari jatkoi: "Monille yrityksille tekoälyn käytön aloittaminen on iso este - opas auttaa tämän ylittämisessä. Tärkeää on, että alan on itse autettava muotoilemaan sen toteutusta - käytännöllisellä, realistisella ja ratkaisukeskeisellä tavalla."

Selvä tarve saada kiinni

Tutkimuksen teki Future Agency for Construction (ZAB) ja Kremsin täydennyskoulutusyliopisto. Se osoittaa, että kotimaisella rakennusteollisuudella on vielä merkittävää potentiaalia kuroa kiinni kansainvälisiin standardeihin verrattuna tekoälyn (AI) käytössä. Vaikka suuret pilottihankkeet ovat jo todellisuutta Yhdysvalloissa, Japanissa ja Pohjoismaissa, kotimaiset yritykset ovat usein vielä alkuvaiheessa. Mutta tutkimuksen tekijöiden mukaan tässä on juuri mahdollisuus: Jokainen, joka aloittaa nyt kohdistetuilla projekteilla ja jatkokoulutusaloitteilla, voi auttaa standardien muotoilussa ja omien ratkaisujen kehittämisessä.

"Monet yritykset kysyvät meiltä: Mistä voimme aloittaa?" kertoo Georg Hanstein, ZAB:n digitalisaatio- ja innovaatiojohtaja. Odotukset ovat suuret – ei vähiten siksi, että tekoäly on nyt kaikkialla läsnä oleva aihe. "Haasteena on tunnistaa järkeviä sovellusalueita tekemättä hätäisiä pelastuslupauksia. Meidän on tarkasteltava tarkasti, mistä on todellista hyötyä", Hanstein sanoo.

Tekoälyn mahdolliset käyttöalueet rakentamisessa ovat moninaiset: Sitä käytetään jo rakennustyömailla seurantaan ja dokumentointiin. Se auttaa optimoimaan prosesseja, tekee suunnitteluehdotuksia tai auttaa kehittämään rakennusaikatauluja.

Hanstein viittaa esimerkkiin Vorarlberg Rhomberg Groupista, joka arvioi antureista, kameroista ja droneista saatuja tietoja tekoälyn avulla tallentaakseen rakentamisen edistymistä ja minimoidakseen turvallisuusriskit. Hanstein: "Se voi seuloa läpi valtavia määriä dataa, joita ihminen ei pysty käsittelemään niin lyhyessä ajassa. Tämä keventää rakentamisen johdon taakkaa ja estää viivästyksiä." Sama koskee suunnitteluvaihetta. Tekoäly voi luoda suuren määrän suunnitteluvaihtoehtoja lyhyessä ajassa ja valita niistä parhaat ehdotukset. "Tekoäly avaa täysin uusia mahdollisuuksia maan optimaaliseen käyttöön", Hanstein sanoo.

Toinen mahdollinen tekoälyn toiminta-ala on rakentamisen aikatauluttaminen. Nykyään rakennuspäälliköt laativat aikataulut yleensä manuaalisesti – kokemuksensa perusteella. Tekoäly sen sijaan voi laskea miljoonia muunnelmia ja suositella tehokkaimpia prosesseja. "Tämä tarkoittaa, että joutoajat voidaan minimoida ja resursseja voitaisiin käyttää tarkemmin", Hanstein selittää.

Tutkimus kuitenkin tuo esiin myös keskeisiä esteitä tekoälyn käyttöönotossa yrityksissä: rajapintojen puute, riittämätön digitaalinen infrastruktuuri ja pätevien asiantuntijoiden puute. "Niin kauan kuin strukturoitua digitaalista dataa ei ole, tekoälyllä ei ole mitään tekemistä", Hanstein varoittaa. Hänen arvionsa mukaan noin 90 prosenttia yrityksistä työskentelee edelleen suurelta osin analogisten tai ei-koneellisesti luettavien tietojen kanssa. Tekoäly voi kehittää täyden potentiaalinsa vain silloin, kun lähetysluettelot, laskut tai työaikalomakkeet kirjataan digitaalisesti ja standardoidulla tavalla.

Myöskään juridisia ja organisatorisia kysymyksiä ei pidä aliarvioida. Rupert Redl ja Christina Ipser Kremsin yliopistosta korostavat tutkimuksessa, että yritykset tarvitsevat selkeät puitteet - esimerkiksi tietosuojan, vastuullisuuden tai taloudellisen tehokkuuden osalta. "Luottamuksen luomiseksi tarvitaan läpinäkyviä pilottiprojekteja, avoimia standardeja ja vahvempaa oikeudellista suojaa tekoälytekniikoita käytettäessä", he sanovat.

Tutkimuksen rinnalla laatijat suunnittelivat myös "Opas tekoälyn soveltamiseen rakennusteollisuudessa". Hän vastaa käytännön kysymyksiin tekoälyn käytöstä rakennustyömailla: Mitkä sovellukset ovat jo tänään toteutettavissa? Miten ensimmäiset pilottihankkeet voidaan toteuttaa? Mitkä jatkokoulutustarjoukset ovat järkeviä? "Se ei ole suurin ratkaisu, joka ratkaisee, vaan oikea oikeaan aikaan. Rakennusteollisuus ei tarvitse visioita Piilaaksosta, vaan työkaluja jokapäiväiseen työhön", sanoo tutkimuksen toinen kirjoittaja Redl.

ZAB-asiantuntija Hanstein korostaa toista näkökohtaa: tekoälyn käsittelyn kulttuurista muutosta. Monet yritykset ovat edelleen huolissaan arkaluonteisten tehtävien uskomisesta koneelle. "Esimerkiksi tarjouskilpailuissa tekoäly voisi jo ottaa suuren osan työstä. Mutta yrityksissä on edelleen paljon epäluottamusta. Luottamuksen rakentaminen vie aikaa - myös siksi, että tekoälytyökalut tuottavat usein vääriä tuloksia. Tekoälyä pitää osata käyttää tarkasti."

Näin ollaan ilmeisesti myös Brysselissä. Ns. tekoälylaki on ollut voimassa EU:ssa helmikuusta 2025 lähtien. ”Jokaisen yrityksessä tekoälyä käyttävän on suoritettava koulutus – vaikka se olisi vain sähköposti ChatGPT:llä”, Hanstein selittää. Tätä määräystä ei ole varsinaisesti vielä tarkistettu, mutta se on jo voimassa: Sen mukaan jokainen työntekijä tarvitsee koulutustodistuksen - yrityksen koosta riippumatta. ZAB tarjoaa ilmaisia ​​koulutustapahtumia tammikuusta 2026 alkaen.

Tutkimus puoltaa myös "rakennustaitojen hyökkäystä". Tavoitteena on tarjota käytännön jatkokoulutusmahdollisuuksia kaikille tasoille – johdosta rakennustyömaille. Ilman kohdennettua osaamisen kehittämistä ala on vaarassa menettää kosketuksen kansainväliseen kehitykseen.

Kaikista esteistä huolimatta asiantuntijat uskovat, että mahdollisuudet ovat haasteet suuremmat. "Tekoäly voi auttaa meitä tehostamaan prosesseja, vähentämään virheitä ja helpottamaan rakentamisen hallintaa. Mutta avain on tiedoissa", korostaa ZAB-mies Hanstein. Rakennuskillan edustaja Rieder korostaa tätä: "Nyt on oikea aika hankkia kokemusta, rakentaa verkostoja ja aktiivisesti auttaa muotoilemaan tulevaisuuden kannalta kestäviä ratkaisuja."

Opas tekoälyn soveltamiseen rakennusteollisuudessa

”Opas tekoälyn soveltamiseen rakennusteollisuudessa” on suunnattu pienille ja keskisuurille yrityksille ja vastaa seuraaviin kysymyksiin:

• Was funktioniert heute schon in der Praxis?
• Wie können erste Pilotprojekte umgesetzt werden?
• Welche Weiterbildungsangebote sind sinnvoll?
• Welche rechtlichen Grundlagen sind zu beachten?

Lataa tutkimus ja opas