Missä on noususuhdanne?

Missä on noususuhdanne?

"Myös asuntorakentamisen alalla tapahtuu korkeintaan lievää parannusta vuonna 2026." Robert Jägersbergerillä ei ole illuusioita kotitalouksien tilanteesta. Federal Guild Master of Construction jatkoi: "Emme toivo nimensä arvoista käännettä aikaisintaan vuonna 2027." Selkeitä sanoja tulee myös Georg Bursikilta, rakennusmateriaalivalmistaja Baumitin itävaltalaiselta johtajalta. "Olemme vielä kaukana toipumisesta tai parantumisesta kolmatta vuotta peräkkäin", hän sanoo ja kuvailee rakennustilannetta tylyllä sanalla: "paska". Markus Stumvoll, Rohrdorfer Baustoffen toimitusjohtaja, kertoo alansa ennennäkemättömästä laskusta: "Tällaista ei ole koskaan ollut valmisbetonin historiassa", Stumvoll sanoo. Hän ei myöskään odota havaittavaa elpymistä ennen vuotta 2027 tai 2028.

Käännettä odotellessa

Rakennusala on tajunnut, että kauan odotettu käänne on tulossa vielä pitkään. Nopean toipumisen sijaan on pitkä, vaivalloinen tie takaisin parempiin aikoihin. Tämä ei heijastu pelkästään tilauskertymän pysähtyneenä, vaan myös sijoittajien ja kiinteistökehittäjien odottavassa asenteessa. "Jokainen, joka uskoo, että lähivuodet tuovat uuden nousukauden, tulee pettymään. Ylikuumenemista ei tapahdu, vaan hidasta, asteittaista toipumista. Se on uusi normaali", sanoo Florian Bouchal, Frauenthalin saniteettitukkuliikkeen toimitusjohtaja.

Edelleen varsin rajoittavien rahoitusehtojen, korkean inflaation ja poliittisen epävarmuuden yhdistelmä estää investointihalukkuuden ja suunnittelukäyttäytymisen. Monet hankkeet jäävät paperille tai niitä lykätään vuosia. Asuntorakentamista "ei vieläkään rakenneta ollenkaan", sanoo Baumit Austrian pomo Bursik – kasvavasta väestöstä huolimatta. "Uusi rakennus on valmis – asuntoja ei ole valmistunut niin vähän 15 vuoteen kuin nyt", Bursik sanoo.

Hän arvioi, että vuodessa tarvittaisiin 40 000–60 000 uutta asuntoa. Vuoden alussa olimme 40 prosentin päässä tästä. Myös remontin alalla ei tehdä tarpeeksi. Yli kaksi miljoonaa rakennusta Itävallassa ei täytä nykyisiä lämpöstandardeja. Ilman rajuja toimenpiteitä kestää vuosisadan, ennen kuin nämä osakkeet parantuvat energisesti, Bursik sanoi.

Rakennusalan tunnelmaa tukevat taloustutkijoiden luvut. Wifo arvioi rakentamisen kokonaisvolyymin kasvavan tänä vuonna hieman, 0,4 prosenttia. Eikä rakennusturbon käynnistymisestä voi puhua myöskään seuraavina vuosina: Wifo ennustaa 0,5 prosentin kasvua vuodelle 2026 ja 0,9 prosentin nousuun vuodelle 2027.

Asuntorakentamisen tilanne pysyy erityisen vaatimattomana: vuodelle 2025 ennustetaan 0,5 prosentin laskua, jota seuraa marginaalinen 0,2 prosentin kasvu vuonna 2026, ennen kuin 0,5 prosentin kasvu näyttää mahdolliselta vuonna 2027. Wifon mukaan asuntorakentamisen rakenteellinen heikkous johtuu ensisijaisesti korkeista rahoituskustannuksista ja jatkuvasti heikosta kysynnästä.

Tilanne näyttää hieman paremmalta liiketalon rakentamisessa, jonka odotetaan kasvavan 0,6-1,0 prosenttia lähivuosina. Vahvin sysäys on kuitenkin maa- ja vesirakentaminen, jota tukevat erityisesti julkiset infrastruktuuri-investoinnit. Tällä alueella Wifo odottaa kasvua 0,9 prosenttia (2025), 0,7 prosenttia (2026) ja 1,2 prosenttia (2027). Rakentamisen tilanne on kuitenkin edelleen melko jännittynyt. Kuten eräs kehittäjä sanoo: "Kasvu kyllä, puomi ei."

Myöskään liittohallitukselta ei voi odottaa paljoa. "Ajat jatkuvat vaikeina tulevina vuosina", sanoi liittokansleri Christian Stocker esitellessään uutta talouden elvytyspakettia syyskuussa. Itävallan on pelastettava. Siitä huolimatta hallitus esitteli miljardin euron talouden elvytyspaketin, josta 600 miljoonaa oli jo budjetissa, loput kerätään kohdistamalla ja leikkauksella muilla aloilla. "Lisää rahaa olisi mukavaa, mutta jos sitä ei ole saatavilla, se on korvattava luovuudella", Stocker sanoi.

Paketin keskeisiä elementtejä ovat investointituen korotus, energiaintensiivisten yritysten tuki 150 miljoonalla eurolla ja 120 miljoonan euron laajakaistan laajentaminen. Lisäksi sijoitusrahasto on tarkoitettu yksityisen pääoman mobilisoimiseksi. Säästöjä tulee tehdä myös byrokratian saralla: Kansleri Stockerin mukaan yksinkertaistettujen ja lyhennettyjen menettelyjen sekä byrokratiaa poistavien toimenpiteiden pitäisi varmistaa enemmän suunnitteluvarmuutta ja helpottaa investointeja. Kärsivällisyyttä tarvitaan, kansleri sanoi. "Ajatella, että kaikki tapahtuu yhdessä yössä, on väärinkäsitys." Nykyinen paketti on luonut pohjan noususuhdanteelle, mutta se tapahtuu "ehkä vasta huomenna tai ylihuomenna".

Rakennusalan reaktiot ovat vastaavasti asiallisia: "Talouden elvytyspaketti ei ole iso hitti, ja liittohallitus myönsi sen alusta alkaen", sanoo liittovaltion kiltamestari Jägersberger. Vaikka hän pitääkin pohjimmiltaan myönteisenä investointituen suunniteltua korotusta, hän arvostelee sitä, että rakennusala on toistaiseksi jätetty sen ulkopuolelle. "Jos näin ei tapahdu, niin tämä niin sanottu talouden elvytyspaketti ohittaa rakennusalan kokonaan."

Hänen näkemyksensä mukaan rakentamista auttaisi, "jos hallitusohjelman sisältämät toimenpiteet hoidetaan ja toteutetaan nopeasti". Jägersberger listaa tärkeimmät toimenpiteet: asumistukien korvamerkitsemisen, asuntopaketin arvioinnin, korjaustarkastuksen uudemman painoksen, kustannuksia nostavien rakennusstandardien johdonmukaisen selvittämisen sekä todelliset byrokratian purkamistoimenpiteet. "Hallitusohjelma sisältää tärkeitä aiejulistuksia rakennusteollisuudelle", hän sanoi. "Loppujen lopuksi taloudellisesta kannattavuudesta ja suunniteltujen toimenpiteiden toteutumisesta riippuu, syntyykö ohjelmasta toivottuja positiivisia impulsseja. Etenkin rakennusteollisuus kaikkine loppupään osa-alueineen on ylivoimainen talouden veturi ja kotimaan talouden peruspilari."